Nuo valinnat tehdään Urheilutoimittajien perinteisessä itsenäisyyspäivän valintatilaisuudessa, mutta tämän vuoden valinta voitaisiin mielestäni tehdä jo vaikka 13. huhtikuuta, kun kerholla on vuorossa kevätkokous.
Palkinnon ansaitsee nimenomaan ja ehdottomasti Turun Palloseuran A-juniorijoukkue, joka toi tiistaina 17 vuoden tauon jälkeen jälleen Suomen mestaruuden Turkuun. Valinnan syy ei kuitenkaan ole tuo mestaruus, vaan se buumi jonka nuo joukkueen finalit ja jo sitä edeltäneet välierät ja puolivälierät kaupungissa aiheuttivat. 10 620 katsojaa junioreiden SM-finaalissa on jotain sellaista, mitä Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin koettu ja tuskin tullaan ainakaan pieneen aikaan kokemaan.
Kaikki tämä sattui sellaiseen aikaan, kun tepsiläinen jääkiekko ryömii pahimmassa kriisissään koskaan ja seura oli koko kiekkokauden 2014-15 katastrofaalisessa tilassa. Mikään ei ollut hallinnassa. Eikä kausi ollut helppo A-nuorillakaan. Kesken kauden vaihtui päävalmentaja, kun Miika Elomo ja Marko Kiprusoff lähtivät edustusjoukkueen mukaan, mutta samalla edustusjoukkueesta vapautui Mikko Haapakoski, joka otti vastuun joukkueen valmentajana.
Alku ei Haapakoskellakaan ollut ruusuista ja alkukaudesta jopa sarjan ykköstilasta taistellut joukkue tippui loppujen lopuksi sarjataulukossa viidennelle sijalle. Tätä ei kuitenkaan voi pitää Haapakosken vikana, vaan koska edustusjoukkue tarvitsi koko kevään pelaajia A-nuorista, ei Haapakoskella ja kumppaneilla ollut helppoa, kun ei välillä tiennyt, keitä pelaajia kokoonpanoon on saatavissa.
"Onneksi" edustusjoukkueen kausi päättyi runkosarjaan ja Mikko Rantasen johdolla liigajoukkueessa mukana olleet pelaajat pääsivät pelaamaan näitä otteluita. Sanoisinkin, että juuri näiden pelaajien liigasta hankkima rutiini oli hyvin ratkaiseva siinä, kun menestystä hankittiin. TPS ei joutunut heittämään kehiin B-juniori-ikäisiä pelaajia Bluesin tavoin, vaan pääsi pelaamaan pelit parhaalla mahdollisella tavalla. Ja se tapa miten se hoidettiin oli loistava. Ja tuloksena tietty Suomen mestaruus.
Ja kun vielä ottelutapahtumaan satsattiin loppuvaiheessa hienosti ja Haaralan Joona pääsi kerrankin toteuttamaan itseään, niin tulos silläkin puolella oli ainutlaatuinen. Ja nyt Joona, älä ala leijumaan tämän kommentin ansiosta...
Kuten siis yllä mainitsen, Turun Urheilutoimittajien kerhon ei enää tarvitse miettiä, kenelle Vuoden urheilutekopalkinto tänä vuonna annetaan. Se urheiluteko on jo tehty!!!
Tähän päätteeksi voisin vielä lainata lausetta Väinö Linnan Tuntemattomasta Sotilaasta, sillä se osuu kyllä täysin kohdalleen: "Hyväntahtoinen aurinko katseli heitä. Se ei missään tapauksessa ollut heille vihainen. Kenties tunsi jonkinlaista myötätuntoakin heitä kohtaan. Aika velikultia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti