Kirjoituksia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Pääasiassa urheilua, mutta myös joskus ajankohtaisia
asioita, politiikkaa, pohdintaa, haukkuja, kehuja jne. jne. ONNEKSI ON JALKAPALLO!

maanantai 23. tammikuuta 2017

Vääriä valintoja ja oikeita valintoja

Suomen parhaan urheilijan valinta on taas tuttuun tapaan herättänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Leo-Pekka Tähti on vuoden urheilija. Sitä päätöstä ei toiseksi voi vaihtaa. Ja se äänestystulos ei ketään yllättänyt.

Tähden valinta vuoden urheilijaksi oli selvääkin selvempi mediavalinta. Tähden valinta Vuoden Urheilijaksi tehtiin selväksi eri medioiden palstoilla ja kanavilla jo hyvissä ajoin ennen äänestyksen aloittamista. Ja niinhän siinä sitten kävi, että painostuksen alaisena suuri osa urheilutoimittajista tai itseään urheilutoimittajaksi kutsuvista tai muuten vaan kerhojen jäseneksi päässeistä äänestivät Tähden vuoden urheilijaksi.

Minä voin sen tässä sanoa. Minä en äänestänyt Tähteä Vuoden Urheilijaksi. Minun valintani oli Henri Kontinen ja kakkosena Lukas Hradecky, jota Urheilutoimittajien "asiantunteva" raati ei ollut laittanut edes ehdokkaiden joukkoon. Onneksi listan ulkopuoleltakin sai äänestää. Koska ensimmäistä kertaa äänestyksen historiassa oli mahdollisuus äänestää vain viittä urheilijaa, tein minä niin. Sen listan sain yllättävän helpolla kasaan, mutta jos olisi ollut pakko laittaa sinne 10 nimeä, niin vaikeuksia olisi tullut. Ja tuolle viiden listalleni Tähti ei mahtunut.

Ahvenanmaalla järjestettiin myös viime viikonloppuna oma palkintogaalansa ja aivan odotetulla tavalla potin korjasi monessa kategoriassa IFK Mariehamn, jonka kapteeni Jani Lyyski kävi lavalla useaan otteeseen. Ja mikä oli käydessä, kun kerran oli tilaisuuteen kutsuttu, niinkuin Lyyski yhdessä puheessaan mainitsi. Olihan tuo Urheilugaalan moka IFK:n kohdalla melkoinen, mutta toisaalta mitä muuta niin huonolta ohjelmalta voikaan odottaa.

Juhlittiin sitä Turussakin, kun Varsinais-Suomen Urheilugaalassa palkittiin parhaita ja minunkin äänestyslapussa ykkösenä ollut Wilma Murto parhaaksi valittiin. Hyvä niin.

Turun Urheilutoimittajien vuoden parhaiden äänestyksessä tapahtui kuitenkin VARSINAINEN EMÄMUNAUS vuoden jalkapalloilijaa valittaessa! Mitenkään Oskari Forsmanin taitoja väheksymättä, ja kun mies on vielä Porista lähtöisin, en oikein ymmärrä, että Ykkösen tasolla palaava pelaaja voi valinnassa ohittaa liigatason pelaajan. Perusteluksi ei riitä se, että mies teki kauden jälkeen sopimuksen liigaseuraan. Valitettavasti kokouksessa kolme TPS:aa fanittavaa naispuolista äänestäjää pääsivät vaikuttamaan äänestäjien mieliin ja Forsman voitti äänestyksen kautta tittelinsä ennen Faith Obiloria, joka kuitenkin oli/on Veikkausliigan parhaita pelaajia ja edellisvuoden paras pelaaja liigassa.

Muutama vuosi sitten vastaavassa äänestyksessä eräs TuToa fanittava toimittaja oli sitä mieltä, että Aki Keinänen pitäisi valita parhaaksi jääkiekkoilijaksi. Tuolloin kokouksessa tehtiin kirjoittamaton sopimus siitä, että alemman sarjatason pelaaja ei voi ohittaa äänestyksessä liigassa pelannutta pelaajaa. Tämä pyhä päätös siis heitettiin kylmästi roskakoriin.