Meikäläisen ensimmäinen ja ehkäpä ainoaksi jäävä kolmipäiväinen Karjala-turnaus on takana. Kokemuksena turnaus oli ihan mielenkiintoinen, vaikka pelillisesti nähdyt viisi peliä eivät nyt kovinkaan suuresti häikäisseet. Turnauksen viimeisessä pelissä Suomi sentään pystyi kohtalaisen hyvään esitykseen ja nappaamaan sitä kautta turnauksen kakkossijan.
Turnauspaikkana Turkuhalli on toimiva. Sen kuuli myös useaan otteeseen sekä lehdistön edustajien kertomana että Jääkiekkoliiton edustajien suusta. Voitaisiinkin ajatella, että varsinkin sen jälkeen kun Tampere saa uuden upean hallinsa, turnaus voitaisiin järjestää vuorovuosittain Helsingin, Tampereen ja Turun kesken, sillä kyllähän suomalaista maajoukkuejääkiekkoa pitäisi viedä säännöllisin väliajoin myös Kehä Kolmosen ulkopuolelle.
Alunperin epäilyt siitä, että tuleeko paikalle yleisöä olivat turhia, sillä turnauksen yleisömääräksi ilmoitettiin 43 830, mikä on upea määrä. Turkulaiset ja muukin maakuntien väki osoittivat siis aktiivisuudellaan, että tällainen turnaus kannattaa tosiaankin viedä joskus myös sen Itä-Suomen pääkaupungin ulkopuolelle. Muuallakin Suomessa on todellakin elämää.
Tämän jälkeen onkin sitten aika suunnata taas katseet kotimaiseen liigajääkiekkoiluun, joka jatkuu jo ensi tiistaina. TPS:n osalta jatko on vaikea, sillä seuraavan kolmen viikon aikana se pelaa kahdeksan ottelua ja kuusi niistä kaiken huipuksi vieraskentällä. Mukana pitkät pelimatkat Kuopioon, Lappeenrantaan ja Ouluun. Vieraspelaamisen pitää siis onnistua, jotta mukaantuomisina näistä reissuista olisi myös pisteitä.
Yksi jatkoa ajatelleen tärkeä asia on myös se, mitä tapahtuu rapakon takana. Ainakin toistaiseksi NHL:n työsulkutilanteessa ei ole tapahtunut edistymistä ja tuo tarkoittaa sitä, että ainakin tämänpäiväisen tilanten mukaan TPS:n NHL-avut ovat mukana joukkueessa, kun pelit jatkuvat. Saamieni tietojen mukaan myös Petteri Nummelinin palaaminen TPS:n riveihin on lähellä, mikäli työsulku siis jatkuu. Tämän toiveen Petu kertoi myös itse keskiviikkoisen Venäjä-pelin jälkeen Iltalehden videohaastattelussa. Ja ihan rehellisesti sanottuna, toivottavasti NHL-pelaajat ja Petu ovat tosiaankin ensi viikolla mukana, sillä mikäli työsulku päättyy ja miehet lähtevät, on TPS jälleen siinä kuuluisassa liemessä.
Toivotaan siis, että työsulku jatkuu ainakin muutaman viikon ajan. Ja miksei loppujen lopuksi vaikka koko loppukauden, sillä kyllähän NHL-pelaajat ovat tuoneet tähän jääkiekkokauteen väriä ja lisää mielenkiintoa.
lauantai 10. marraskuuta 2012
Kommentteja "yläkerrasta" osa 2, Suomi - Tshekki, Karjala-turnaus 9.11.2012
Karjala-turnauksen toinen päivä oli tapahtumarikas, tosin päivän viimeinen anti eli Suomen ja Tshekin välinen ottelu ei sitä ollut, sillä sen verran huono oli Suomen esitys Tshekkiä vastaan. Jos vielä keskiviikkoa Venäjää vastaan pystyttiin luomaan hyviä maalipaikkoja onnistumatta niissä, niin Tshekki-ottelussa ei syntynyt edes paikkoja. Lienee siis parempi, että jätän kommentoinnin tällä kertaa tähän.
Mainitsin kuitenkin tuossa alussa, että päivä oli tapahtumarikas, joten on ehkä aiheellista hieman valottaa sitä. Päivä nimittäin alkoi Jääkiekkojournalistien ja Turun Kaupungin järjestämällä seminaarilla, missä kuultiin mielenkiintoista asiaa Turun Urheiluakatemian toiminnasta, julkaistiin uusin Legendat-lehti, palkittiin ansioituneita jääkiekkojournalisteja ja kuunneltiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu. Kaiken tämän keskellä sali täyttyi hetkeksi muustakin mediasta, kun Jääkiekkoliitto julkisti uuden päävalmentajansa.
Erkka Westerlundin valinta jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi herätti mielipiteitä laidasta laitaan. Osa oli sitä mieltä, että valinta osui kohdalleen ja osa puolestaa oli toista mieltä. Henkilökohtaisesti en lähde asiaa vatvomaan, totean vaan, että aika näyttää oliko tuo valinta oikeaan osunut.
Lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa. Ai niin, toivottavasti Suomen esitys tänään Ruotsia vastaan on huomattavasti parempi kuin eilinen esitys.
Mainitsin kuitenkin tuossa alussa, että päivä oli tapahtumarikas, joten on ehkä aiheellista hieman valottaa sitä. Päivä nimittäin alkoi Jääkiekkojournalistien ja Turun Kaupungin järjestämällä seminaarilla, missä kuultiin mielenkiintoista asiaa Turun Urheiluakatemian toiminnasta, julkaistiin uusin Legendat-lehti, palkittiin ansioituneita jääkiekkojournalisteja ja kuunneltiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu. Kaiken tämän keskellä sali täyttyi hetkeksi muustakin mediasta, kun Jääkiekkoliitto julkisti uuden päävalmentajansa.
Erkka Westerlundin valinta jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajaksi herätti mielipiteitä laidasta laitaan. Osa oli sitä mieltä, että valinta osui kohdalleen ja osa puolestaa oli toista mieltä. Henkilökohtaisesti en lähde asiaa vatvomaan, totean vaan, että aika näyttää oliko tuo valinta oikeaan osunut.
Lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa. Ai niin, toivottavasti Suomen esitys tänään Ruotsia vastaan on huomattavasti parempi kuin eilinen esitys.
keskiviikko 7. marraskuuta 2012
Kommentteja "yläkerrasta" osa 1, Suomi - Venäjä, Karjala-turnaus 7.11.2012
Niinkuin olen muutamaan otteeseen joissakin yhteyksissä maininnut, olen yleensä tähän aikaan vuodesta Lontoossa. Tapanani on ollut käyttää SM-liigan tauko hyväkseni ja lähteä sinne tervehtimään ystäviäni ja kummipoikaani. Tänä vuonna en kuitenkaan näin tehnyt, koska jääkiekon Karjala-turnaus pelataan poikkeuksellisesti Turussa. Päätin siis jäädä kotiin ja mennä Lontooseen vasta keväällä. Silloin siellä on myös lämpimämpää, ei ehkä vähemmän sateista.
Koska täällä nyt sitten ollaan, niin ehkä voisin hieman kommentoida turnausta ja aloitetaan tänään pelatusta Suomen ja Venäjän välisestä ottelusta, joka oli toinen kerta elämässäni, kun olin paikan päällä seuraamassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen edesottamuksia.
HK Areenan jää näytti heti paikalle tultaessa aivan erilaiselta kuin liigapeleissä ja syykin selvisi ottelun aikana, kun Turkuhallin monitoimimies Markus Nurmi kertoi syyn, joka oli hyvin yksinkertainen: valkoinen maali. Areenan jää oli maalattu valkoiseksi ennen mainosten maalaamista ja sen jälkeen jäädytettiin uusi jää niiden pinnalle. Tällä tavoin jää näytti paremmalta ja oli Markuksen mukaan myös normaalia paksumpi. Jotenkin myös kiekko näytti liikkuvan siinä nopeammin kuin normaalisti.
Itse peli oli pettymys. Taitotaso toki oli aivan eri luokkaa kuin normaalissa liigapelissä, mutta siitä huolimatta pelistä jäi hieman väljä maku. Sen myös huomasi katsomossa, sillä tunnelma ei noussut sille tasolle, mille se olisi voinut nousta. Jotenkin pelistä jäi vähän sellainen pelailun maku. Ihan viimeistä puristusta ei kummankan joukkueen pelissä ollut ja kunnon taklauksiakaan ei nähty yhtään kappaletta.
Niinkuin jo edellä mainitsin, taitotasossa oli hirveä ero normaaliin liigaotteluun. Syötöt napsuivat lapaan ja syöttöjen vastaanotto oli myös toimivaa. Eivät pomppineet syötö lavasta minne sattuu ja pääosin kiekko tuotiin vastustajan alueelle joko kuljettamalla tai syöttelemällä, eikä sitä roiskittu päätyyn, niinkuin valitettavan paljon näkyy kotimaisessa liigakiekossa. Pelaajat myös pyrkivät suoraan maalille, eikä peli ollut nurkissa pyörimistä. Toisaalta eihän tuo ollut mikään yllätys.
Suomen joukkue oli kokonaisuudessaan tasainen. Pekka Rinne maalissa palkittiin joukkueen parhaana pelaajana eikä syyttä. Rinne poimi laukaukset sitä yhtä lukuunottamata varmasti ja rangaistuslaukauksissa mies teki kaikki venäläisten yritykset turhiksi. Hyökkääjistä parhaiten mieleen jäivät ehkä aina yhtä juonikas Ilari Filppula sekä vauhtikoneet Sakari Salminen ja Teemu Laine, jonka upealla laukauksella Suomi nousi kolmannessa erässä tasoihin. Rankkareissa kapteeni Petteri Nummelin näytti jälleen taitonsa.
Turnaus jatkuu taas perjantaina ja tuolloin Suomi kohtaa Tshekin ja lauantaina vuorossa on Ruotsi. Ehkä näissä peleissä tunnelma nousee sille tasolle, mille sen soisi nousevan. Saattaapi olla, että perjantai- ja lauantai-illat edesauttavat tunnelman nousua, tiedä häntä. Palataan asiaan perjantain pelin jälkeen. HK Areena vaikenee.
Koska täällä nyt sitten ollaan, niin ehkä voisin hieman kommentoida turnausta ja aloitetaan tänään pelatusta Suomen ja Venäjän välisestä ottelusta, joka oli toinen kerta elämässäni, kun olin paikan päällä seuraamassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen edesottamuksia.
HK Areenan jää näytti heti paikalle tultaessa aivan erilaiselta kuin liigapeleissä ja syykin selvisi ottelun aikana, kun Turkuhallin monitoimimies Markus Nurmi kertoi syyn, joka oli hyvin yksinkertainen: valkoinen maali. Areenan jää oli maalattu valkoiseksi ennen mainosten maalaamista ja sen jälkeen jäädytettiin uusi jää niiden pinnalle. Tällä tavoin jää näytti paremmalta ja oli Markuksen mukaan myös normaalia paksumpi. Jotenkin myös kiekko näytti liikkuvan siinä nopeammin kuin normaalisti.
Itse peli oli pettymys. Taitotaso toki oli aivan eri luokkaa kuin normaalissa liigapelissä, mutta siitä huolimatta pelistä jäi hieman väljä maku. Sen myös huomasi katsomossa, sillä tunnelma ei noussut sille tasolle, mille se olisi voinut nousta. Jotenkin pelistä jäi vähän sellainen pelailun maku. Ihan viimeistä puristusta ei kummankan joukkueen pelissä ollut ja kunnon taklauksiakaan ei nähty yhtään kappaletta.
Niinkuin jo edellä mainitsin, taitotasossa oli hirveä ero normaaliin liigaotteluun. Syötöt napsuivat lapaan ja syöttöjen vastaanotto oli myös toimivaa. Eivät pomppineet syötö lavasta minne sattuu ja pääosin kiekko tuotiin vastustajan alueelle joko kuljettamalla tai syöttelemällä, eikä sitä roiskittu päätyyn, niinkuin valitettavan paljon näkyy kotimaisessa liigakiekossa. Pelaajat myös pyrkivät suoraan maalille, eikä peli ollut nurkissa pyörimistä. Toisaalta eihän tuo ollut mikään yllätys.
Suomen joukkue oli kokonaisuudessaan tasainen. Pekka Rinne maalissa palkittiin joukkueen parhaana pelaajana eikä syyttä. Rinne poimi laukaukset sitä yhtä lukuunottamata varmasti ja rangaistuslaukauksissa mies teki kaikki venäläisten yritykset turhiksi. Hyökkääjistä parhaiten mieleen jäivät ehkä aina yhtä juonikas Ilari Filppula sekä vauhtikoneet Sakari Salminen ja Teemu Laine, jonka upealla laukauksella Suomi nousi kolmannessa erässä tasoihin. Rankkareissa kapteeni Petteri Nummelin näytti jälleen taitonsa.
Turnaus jatkuu taas perjantaina ja tuolloin Suomi kohtaa Tshekin ja lauantaina vuorossa on Ruotsi. Ehkä näissä peleissä tunnelma nousee sille tasolle, mille sen soisi nousevan. Saattaapi olla, että perjantai- ja lauantai-illat edesauttavat tunnelman nousua, tiedä häntä. Palataan asiaan perjantain pelin jälkeen. HK Areena vaikenee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)