Parainen on hyvän kokoinen kaupunki

Olen tässä viime aikoina seurannut mielenkiinnolla Paraisten Kuulutusten palstoilla käytyä keskustelua Paraisten tulevaisuudesta. Vaalit lähestyvät ja Kokoomuksen lisäksi myös muiden puolueiden ehdokkaat astuvat esiin. Ja mikseivät astuisi, sillä onhan itsestään selvää, että muun muassa aktiivisuudella niitä ääniä vaaleissa kerätään. Toinen seikka on tietysti asiat joita esille tuo ja miten niitä esille tuodaan.

Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että vaalien suurimmaksi teemaksi nousee kuntaliitokset ja halu pitää Parainen edelleen itsenäisenä kuntana. Minun kantani asiaan on selkeä: yhdistyminen Kemiönsaaren kanssa ei ole järkevää. Ja onhan se nyt itsestään selvää, että kahden taloudellisesti huonossa jamassa olevan kunnan yhdistymisessä ei ole mitään järkeä. Seurauksenahan olisi entisestään velkaisempi kunta. Ja sen kautta aivan varmasti myös palvelut ja niiden taso heikentyisi.

Kummastelen suuresti torstain 13.9. lehdessä ollutta Nina Söderlundin kirjoitusta, missä hän väittää maamme poliittisella oikeistolla olevan kova hinku saada aikaiseksi suuria kuntia, jolloin hänen mukaansa yksityistämisen kautta tärkeät palvelut siirtyvät voittoa tavoitteleville, usein myös monikansallisille yritykselle. Olen käsittänyt, että kuntaliitosten taustalla on kuitenkin Suomen hallitus, jossa on mukana mm. Vasemmistoliitto, jota Söderlund edustaa ja SDP, joita kumpaakaan en poliittiseen oikeistoon osaa hyvällä tahdollakaan asettaa.

Totta on, että nykyisen kokoinen Parainen, ainakin minun mielestäni, on riittävän suuri ja toimintakelpoinen kunta, joten mielestäni me emme kaipaa enää lisää kuntaliitoksia tällä alueella. Mutta jos niitä tarvitaan, niin olisikohan se oikea suunta kuitenkin sinne loogiseen suuntaan, joka maantieteellisestikin olisi järkevää. Pelkkä puhutun kielen perusteella tehtävä liittyminen ei olisi järkevää.

Siitä tulikin mieleeni, että onhan näissä tulevissa vaaleissa kyse muustakin kuin kuntaliitoksista. Kyseessä on Paraisten hyvinvointi ja hyvien asumisedellytysten luominen kaupungin asukkaille. Muistan hyvin, kun 16 vuotta sitten ensimmäisen kerran saavuin Paraisille, kuinka kauniilta kaupunki silloin näytti. Siltä se toki näyttää edelleen, mutta kun se näyttää siltä samalta kuin 16 vuotta sitten, niin herää mieleen ajatus, onko Parainen jämähtänyt paikalleen? Eikö täällä mikään muutu? Haluammeko me edelleen luoda Paraisista kuvaa hiljaisena ja rauhallisena meren äärellä olevana kaupunkina vai haluammeko me Paraisten kehittyvän kutsuvammaksi ja ennen kaikkea lapsiperheille ystävälliseksi kaupungiksi? Tässä asiassa Paraisilla on paljon tekemistä ja oppimista muilta tuon tempun tehneeltä kaupungeilta. Tehdään Paraisista mieluummin kaupunki, jonka kaikki tuntevat.

Yksi asia vielä, ennen kuin lopetan. Parainen on kaksikielinen kaupunki, missä Ruotsinkielisillä on enemmistö.  Tämä myös näkyy monessa asiassa. Virkoja täytetään enemmän Ruotsinkielisten ehdoilla ja kunnan päätöksistä ja asioista tiedottamisessa Suomenkieliset tuntuvat jatkuvasti jäävän hieman paitsioon. Me Suomenkieliset (ainakaan kaikki) emme lue ÅU:ta, missä näistä asioista useimmiten kerrotaan. Tässä asiassa kaupunki saisi parantaa tiedottamistaan. Älkää ymmärtäkö minua väärin, sillä kaksikielisyys on Paraisten rikkaus. Se vain pitäisi toteuttaa paremmin.