Nelipäiväinen visiitti Euroopan Parlamentissa Strasbourgissa on takana ja käteen jäi paljon mielenkiintoisia asioita. Ja toki jalkoihinkin, sillä molemmissa kantapäissä ja vasemmalla pikkuvarpaassa on komeat rakkulat. Parlamentin käytävät kun ovat pitkät ja siellä saa kävellä kohtalaisesti siirtyessään paikasta toiseen.
Keskiviikon ohjelma oli vähän löysempi kuin edellispäivänä. Päivä aloitettiin tapaamalla Riika Manner, Anneli Jäätteenmäki, Hannu Takkula ja Carl Haglund. Siis yksi tuore puheenjohtaja ja tuore varapuheenjohtaja. Tilaisuuden anti oli ainakin runsas lounas ja paljon puhuttiin tietysti maataloustuista, kun kerran paikalla oli kolme kepulaista. Keskustelussa sivuttiin myös Schengen-sopimusta ja varsinkin Jäätteenmäki otti vahvasti kantaa siihen, miksi Europarlamentin pitää kokoontua Strasbourgissa 12 kertaa vuodessa. Jäätteenmäen mukaan kustannukset tästä showsta ovat vuositasolla 200 miljoonaa euroa ja kun puhutaan, että parlamentin pitäisi pienentää budjettiaan, löytyisi ainakin tässä oiva säästökohde. Jos istunnot siis pysyisivät vain ja ainoastaan Brysselissä. Näin tuskin tulee kuitenkaan koskaan tapahtumaan, koska sehän vaatii kaikkien jäsenmaiden suostumuksen ja vastahankaan ovat Ranska, Luxemburg ja Saksa. Ranska on jopa haastanut parlamentin oikeuteen, kun tänä vuonna parlamentin syyskuulle ajoitetut kokoontumiset on yhdistetty yhdeksi kokoukseksi.
Tämän tapaamissen jälkeen olikin aika rientää Vihreiden pariin, joista paikalle saapui Satu Hassi. Tämän tapaamisen aika meni periaatteessa aurinkosähköstä puhumiseen. Tarja Kronberg ei paikalle päässyt, mutta lähettämässään tiedotteessa hän otti kantaa kovasti puhuttavaan Schengeniin, jonka mahdolliset muutokset eivät häntä miellytä - toki eivät kyllä miellyttäisi minuakaan. Tämän palaverin anti oli siis lähes yhtä tyhjän kanssa.
Puolen päivän aikaan parlamenttirakennukseen saapui Perun presidentti Ollande Humala ja satuimme kolleega Jorma Havulan kanssa vahingossa paikalle, kun mies sinne saapui ja pääsimme lähietäisyydeltä ottamaan muutaman kuvankin hänen saapumisestaan. Pienen ajan kuluttua hän sitten jo puhuikin parlamentissa, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Humala siis tuossa keskellä puhujanpöntössä.
Kaikki olikin sen jälkeen nähty ja jäätelöt nautittuamme suuntasimme Havulan kanssa kapungille ja jätimme parlamentin taaksemme. Edessä oli vielä pieni turistikierros Strasbourgsissa ja täytyy myöntää, että kaupunki on kaunis. Melko paljon saksalaisvaikutteita toki löytyy. Johtuisikohan se siitä, että Saksan rajalle on matkaa vain muutama kilometri?
Löytyihän sieltä myös mukava pikku kuppila, missä nautin lasillisen Grimbergeniä ja söin annoksen ranskalaista sipulikeittoa. Maistuvaa. Ja jos joku vielä väittää, että Strasbourgissa puhutaan vain pelkkää Ranskaa, niin puppua puhuu. Tämänkin paikan tarjoilija puhui Ranskan lisäksi Englantia, Saksaa ja Italiaa.
Ja sen verran vielä, että ilta päättyi Dubliners-pubissa tietysti jalkapalloa seuraamalla. Ensin Portugalin voitto Tanskasta ja sen perään melkoisessa tunnelmassa Saksan voitto Hollannista. Saksan ja Hollannin kannattajat toivat paikkaan hienon tunnelman.
Torstaina olikin aika matkata kotiin. Eikä siitä sen enempää. Hieno kokemus, mukava matka ja aika raskas. Kannatti käydä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti