Huomenna keskiviikkona on jouluaatonaatto, nimittäin jalkapallojouluaatonaatto! Torstai-illalla Suomen aikaa kello 23.00 se sitten konkretitoisuu, kun isäntämaa Brasilia kohtaa MM-kisojen avausottelussa Kroatian. Tästä alkaakin sitten kaikkien tämän kuningaslajin ystävien (ja ehkä muutaman muunkin) kuukauden mittainen urakka, joka huipentuu 13. heinäkuuta kello 22.00 pelattavaa finaaliin.
Ennen finaalia kisoissa pelataan kaiken kaikkiaan 63 ottelua. Ensin alkusarjat ja sen jälkeen 16 joukkuetta jatkaa kerrasta poikki systeemillä aina finaaliin saakka. Tähän mennessä 8 maata on historiassa juhlinut maailmanmestaruutta. Näistä Brasilialla on voittanut niitä eniten eli 5 kappaletta, Italialla 4, Saksalla 3, Argentiinalla ja Uruguaylla 2 ja yhden mestaruuden maita ovat Ranska, Englanti ja puolustava mestari Espanja.
Luvassa on siis todellinen jalkapallon ystävän joulu! Toki pitää jälleen kerran muistaa, että esimerkiksi vertaaminen MM-kisojen ja suomalaisen sarjajalkapalloilun välillä on naurettavaa, vaikka siihen turhan moni sortuukin. Myös näissä kisoissa tullaan näkemään huonoja pelejä, niinkuin normaalissa sarjajalkapallossakin, mutta ne hyvät ottelut korvaavat kaiken. Nykyinen Englannin päävalmentaja Roy Hodgson totesi toimiessaan Suomen päävalmentajana tästä asiasta seuraavasti: "Olen nähnyt tuhansia jalkapallo-otteluita ja suurin osa niistä on ollut huonoja pelejä!" Erittäin hyvin sanottu. Tämän kannattaisi monen muistaa.
Jalkapallon MM-kisat ovat myös siitä syystä aidot kisat, että niissä pelaavat kaikki (tai ainakin lähes) maailman parhaat pelaajat, toisin kuin joka kevät pelattavissa jääkiekon MM-kisoiksi kutsutuissa kisoissa. Tosin puuttuhan sieltä mm. Zlatan Ibrahimovicin kaltaisia tähtipelaajia, koska Ruotsi ei kisoihin selviytynyt.
Kisoissa on mukana siis 32 maata, joista jokaisella on oma suosikkinsa, mutta minulla tuon suosikkilistan kärjessä ovat jo vuosikausia olleet Argentiina ja Hollanti. Hyvässä muistissa on edelleen vuoden 1978 Argentiinan kotikisat, missä maa saavutti Mario Kempesin ja kumppaneiden johdolla ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Nuo kisat muistetaan myös paperisilpusta, sillä television kuvassa ei aina nähnyt kunnolla kentälle, kun sitä paperia oli taivas täynnä. Kisojen finaalista mieleeni on myös jääneet molemmat Kempesin viimeistelemät maalit. Huh, millainen pelimies.
Hollanti puolestaan valloitti sydämeni jo vuoden 1974 kisoissa, joissa sen suurimpina tähtinä häärivät ikuinen kestosuosikkini Johan Gruyff, Johan Neeskens ja Arie Haan, johon minulla muuten oli aikoinaan kunnia tutustua hänen toimiessaan Feyenoordin valmentajana. Gruyff valitettavasti ei pelannut 1978 kisoissa, koska kieltäytyi pelaamasta sotilasjuntan halitsemassa maassa. Mitenköhän finaalissa olisikaan käynyt jos Gruyff olisi ollut mukana?
Ensimmäiset kisamuistoni ovat vuodelta 1966, jolloin kisojen suurimpana tähtenä hääri Eusebio ja mestaruus ratkesi sillä kuuluisalla maalilla. Vai oliko se maali? 1970 kisojen aikaan olin sukuloimassa Ruotsissa. Ruotsihan jäi noissa kisoissa alkusarjaan, mutta muistan kyllä, miten tarkkaan ruotsalainen lehdistö seurasi kisoja ja tuolloisesta Ruotsin joukkueesta suosikkini oli maalivahti Ronnie Hellström.
Myös vuoden 1990 kisat ovat jääneet mieleeni lähinnä finaalin ansiosta, sillä seurasin kyseistä finaalia hotellihuonessa Lübeckissä silloisen avovaimoni Marjan kanssa. Ottelun ratkettua kyseenalaiseen rankkarituomioon ja pelin päätyttyä hotellin ulkopuolelta alkoi kuulumaan melkoista meteliä ja olihan meidän silloin pakko lähteä katsomaan, mistä oikein oli kyse. Ja selvisihän se heti, kun ulos pääsimme. Autojen torvet tööttäilivät ja Saksan liput heiluivat. Seurasimme massaa, sillä halusimme nähdä mitä siellä oikein tapahtuu. Joukko kokoontui isolle aukiolla ja tunnelma jäi itse asiassa melko pelottavaksi väkijoukon huutaessa isoon ääneen Sieg Sieg! Ainoastaan se heil siitä enää puuttui. Päätimme siis poistua ja jättää saksalaiset juhlimaan keskenään.
Lähimmän kuukauden aikana joillakin työpaikoilla saattaa aamupäivisin ja ehkä koko työpäivän aikanakin näkyä kohtalaisen uneliasta porukkaa, mutta se on anteeksiannettavaa. Jalkapallon MM-kisat ovat kuitenkin vain kerran neljässä vuodessa. Minulla kisojen ensimmäinen viikko menee sovitellessa työntekoa ja pelien katsomista, mutta sen jälkeen puolittaista lomaa (jos yksityisyrittäjällä sellaista voi olla) viettäen seuraan kisat sataprosenttisesti loppuun asti!
Toivottavasti Argentiina tai Hollanti voittaa! Oikein hyvää jalkapallojoulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti