Meidän taloudessa asuu 6 ihmistä, 2 aikuista ja 4 lasta. Näiden lisäksi myös 2 koiraa (Landseer). Miestä aikuisista toinen käy säännöllisesti koirien kanssa koiranäyttelyissä ympäri Suomea, Pohjoismaita ja Baltian maita. Nämä matkat hän yleensä suorittaa meidän Volkswagen Transporterilla. Tässäpä yksi tarina juttusarjaani "Aina sattuu ja tapahtuu" kolme viikkoa sitten tehdystä matkasta Tanskan Herningiin.
Kyseinen matka alkoi perjantaina 31. lokakuuta ja matkaan lähti kaikkiaan 3 naista ja 4 koiraa. Päivälaivalla yli Tukholmaan ja sieltä sitten yötä myöten kohti Tanskaa. Niinhän sen piti mennä, mutta miten kävikään. Perjantain ja lauantain välisenä yönä sain yöllä kello 2 aikaan tekstiviestin "Perkele, nyt meiltä meni rengas!". Ja hetken kuluttua seuraava viesti kertoi, että ei se ollutkaan rengas vaan epäily siirtyi vaihdelaatikkoon, koska auto ei liikkunut minnekään. Tämä kaikki tapahtui noin 50 kilometrin päässä Helsinborgista. Eipä siinä sitten muuta, kuin keskellä yötä nettiin tutkimaan vakuutusta samalla, kun Ruotsin päässä tilattiin paikalle hinausauto viemään moottoritielle jämähtänyt auto sieltä pois.
Hinausauto tuli ja sinä aikana olin/olimme saaneet selvitettyä, että autossa oleva Autopalvelu Plus -vakuutus korvaa hinauksen ja matkan jatkamisesta tulevat kulut. Hiphei, onneksi näin ja kaiken huipuksi vielä se, että kyseinen hinausfirma sattui kuulumaan Ängelholmissa olevalle yritykselle (Börjessön's Bil), joka ensinnäkin oli Volkswagenin jälleenmyyjä ja korjaaja. Tai jotain yhteistä niillä taisi olla? Uskomattomalta tuntui, mutta klo 4 aikaan matkalaiset olivat jo ajamassa kohti Tanskaa ja Transporter jäi Ängelholmiin. Hinausfirman kaveri hoisi homman hienosti! Tässä vaiheessa herää kysymys, olisko vastaavanlainen auton vuokraaminen onnistunut keskellä yötä Suomessa?
Viikonloppu matkalaisilla kului siis näyttelyssä Tanskassa ja koirat pokkailivat upeita voittoja. Meikäläinen yritti samaan aikaa tutkia erilaisia mahdollisuuksia saada auto Suomeen korjattavaksi jne., mutta nämä vaihtoehdot jäivät korkean hinnan vuoksi toteuttamatta. Päätimme siis korjauttaa auton siellä. Toki vielä siinä vaiheessa sen toteuttaminen oli mahdotonta, sillä kyseessä oli viikonloppu ja kyseinen Börjesson's oli lauantaina ja sunnuntaina suljettu. Oli siis pakko odottaa maanantaihin.
Uskokaa tai älkää, mutta se viikonloppu meni puolin ja toisin roikkumiseen netissä ja tutkimiseen erilaisten kotiinpaluuvaihtoehtojen parissa. Juna oli yksi vaihtoehto, mutta se kaatui omaan mahdottomuuteensa, koska 3 naisen ja 4 koiran saaminen junaan olisi ollut erittäin vaikeaa, varsinkin kun Helsinborgista Tukholmaan menevässä yöjunassa tilaa oli ainoastaan ensimmäisessä luokassa. Siinä sitten yritettiin selvittää sopivaa autoa matkan jatkamiseksi, mutta kun kyseessä oli sunnuntai, niin autovuokraamoissa ei tietenkään ollut ketään edes töissä.
Matkalaiset siis saapuivat sunnuntai-iltana takaisin Ängelholmiin ja sen verran oli saatu asioita hoidettua, että auto paluumatkaa varten järjestyy, mutta yksi ylimääräinen yö on vietettävä Ängelholmissa, koska auton saa käyttöön vasta maanantaiaamuna. Onneksi laivalippujen vaihtaminen Viking Linen kanssa sujui ongelmitta.
Maanantaina sitten matkalaiset pääsivät jatkamaan matkaa, mutta Transporten ja Tanskassa käytetty auto oli vaihtunut Volvo V70:een! Huhhuh, siis 3 naista ja 4 koiraa (isoa) ahdettiin farmariin ja näillä eväillä matkattiin 550 km Tukholmaan. Oli siinä tiivis tunnelma! Transporter siis jäi Ängelholmiin ja kun sieltä sitten tuli korjausarvio, niin huhhuh, kalliiksi tulee. Jätän nyt kuitenkin summat mainitsematta, mutta voin sanoa, että oli se niin perkeleesti. Vetoakselin pultit olivat irronneet ja se oli sitten hypännyt pois paikaltaan ja tehnyt tuhojaan.
Matkalaiset saatiin kuitenkin onnellisesti väsyneinä (mutta onnellisina?) kotiin alkuperäisestä aikataulusta 12 tuntia myöhässä ja kommunikointi ja kuittien lähettäminen vakuutusyhtiön kanssa jatkui. Välillä siinä oli hieman hitautta, mutta voin sanoa, että If piti lupauksensa, sillä kulut maksettiin juuri niinkuin vakuutusehdoissa ja puhelimessa luvattiin. Voin siis suositella Ifiä.
Jäljellä olikin sitten enää auton hakeminen takaisin kotiin. Senkin hakumatkan onneksi vakuutus korvaa, mutta melkoista järjestelyä sekin vaati. Auto tuli kotiin tänään, joten tämä 3 viikon prosessi on vihdoinkin onnellisesti ohi. Tai no, ei ihan vielä, sillä hakumatkan korvausta vielä odotellaan ja joudutaan odottamaan hieman normaalia kauemmin, sillä Ifin väkihän on tänään marssinut kesken päivän ulos noiden uudelleenjärjestelyidensä vuoksi.
Summa summarum, tämän prosessin aikana olen tullut siihen tulokseen, että ruotsalaiset ovat meitä suomalaisia ystävällisempiä ja yhteistyöhaluisempia ihmisiä. Oliskohan Suomessa järjestynyt kello neljän aikaa aamuyöstä vuokra-autoa ja kaikkea muutakaan apua? Tuskin! En siitäkään huolimatta haluaisi asua Ruotsissa, vaikka se jälleen kerran vaikuttaakin Suomea houkuttelevammalta maalta asua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti